Hammaslääkärillä

Heippa!
Eilen meillä kävi hammaslääkäri. Hevosten hammaslääkäri on sellainen eläinlääkäri, joka on perehtynyt vielä tavallista enemmän hevosten hampaiden hoitoon. Hevosten hampaat tarkastetaan tavallisemmin kerran vuodessa. Jos hevosella on jotain epäilyttävää, se vaikka pureskelee huonosti heiniä, silloin on syytä pyytää eläinlääkäri katsomaan suun tilanne vaikka puolen vuoden välein. Minun hampaat ovat niin kauniit ja lähes täydelliset, joten minun hampaiden hoidoksi riittää raspaus, eli purupintojen hionta, kerran vuodessa. Kanelin suu oli myös hyvässä kunnossa. Lilli-paralla olikin sitten reikiä ja jopa muutama lohjennut hammas. Hevosella saattaa olla reikiä, mutta ne normaalisti kasvavat takaisin umpeen eikä paikkaamista tarvita, mutta Lillillä saattaa olla myös lohjenneesta hampaasta särkyä.  Niinpä Lilli sai käskyn lähteä hevosklinikalle hammasröntgeniin.

Kanelia raspataan. Suunavaaja pitää sen suun auki niin Reija-lääkäri pystyy työskentelemään.  Jotta Kaneli pysyy rauhallisena eikä sitä pelota, se on saanut pienen tujauksen rauhoitusainetta.

Ensin suuta huuhdotaan, sitten se raspataan sähköraspilla.

Näin valtavan hieno suu minulla on! Minulla on yhteensä 40 hammasta.

 Terveisin Nuppu

Liukasta on!

Kyllä on tylsää näin pienellä ponilla! Kaikkialla on jäätä, joten on todella vaikeaa kävillä näillä pienillä liukkailla kavioilla. Minulla ei ole hevosenkenkiä jaloissa johon voisi laittaa hokit eli hevosenkenkien nastat, joten tarhasta talliin palatessa on etsittävä ojan penkkoja joissa olisi lunta eikä jäätä, ja jotka eivät olisi liukkaat. Onneksi päivä on pidentynyt jo aika paljon ja toivottavasti pian aurinko sulattaa jäätiköt.
Kohta on taas aika vuotuisen hammastarkastuksen ja raspauksen eli hampaiden hionnan. Se on helppo juttu, eikä satu yhtään. Kengittäjäkin poikkesi meillä, mutta minun kavioni huollettiin viilaamalla Emman toimesta.

Mukavaa alkanutta helmikuuta!

Nuppu